Mielenkiintoisia faktoja hevosista

Mitä kaikkea me oikeastaan tiedämme hevosista? Vielä viime vuosisadalla hevonen oli pitkään monissa talouksissa mittamattoman tärkeässä roolissa, nykyisen hevosen omistamista pidetään lähinnä ylellisyyttä hipovana harrastustoimintana. Hevonen on saanut väistyä autojen, läpitunkevan teollistumisen ja digitalisaation tieltä, jäädä pilttuun unhoon. Ehkä on korkea aika palauttaa mieliin joitakin mielenkiintoisia faktoja hevosista.

Hevosen näkö

Hevosen silmät kuuluvat maalla elävien nisäkkäiden suurimpiin ja ovat vain vähän hirven silmiä pienempiä – noin viisi senttimetriä halkaisijaltaan. Niiden sijainti pään sivuilla mahdollistaa miltei 360 asteen laajuisen näkökentän. Hevosella on sokea piste vain suoraan edessä ja takana. Suurin osa näkökentästä on monokulaarista näköä, minkä vuoksi hevosten on vaikea arvioida lähestyvien kohteiden nopeutta. Hevosen lähinäkö on niin ikään melko huono.

Hevosen ruokavalio

Hevonen ei osaa oksentaa, minkä vuoksi se valikoi ruokansa varsin tarkkaan makuaistinsa avulla. Hevonen on kasvissyöjä, ja pääasiallisesti sen ravinto koostuu heinäkasveista, ja ympärivuotisesti vapaasti laiduntava hevonen voi syödä kymmeniä erilaisia heiniä. Vaikka hevonen on voimakas ja jäntevä eläin, ei sen valkuaisaineiden tarve oli kovin suurta: terveen hevosen valkuaisten tarve ruoasta on vain noin kymmenen prosentin luokkaa. Vettä hevoset juovat keskimäärin 30 – 40 litraa päivässä.

Pitkäikäinen eläin

Ei ole mitenkään tavatonta, että hevoset elävät yli 30-vuotiaiksi. Tämä pitkäikäisyyden kehitys on tapahtunut tosin ihmisen suosiollisella avustuksella: aivan kuten ihmisten terveydenhuollon ja lääketieteen kehittyminen on nostanut keskimääräistä elinikäämme, sama kehitys on tapahtunut myös hevosten puolella. Joidenkin ponien ja hevosten elinkaari on yltänyt jopa yli 40 vuoden. Tavallisesti pienempikokoiset rodut elävät suurempia pidempään.

Säkäkorkeutta yli 200 cm

Moni hevosia harvemmin kohtaava ihminen tapaa yllättyä hevosten koosta – erityisen yllättävää näitä eläimiä harrastavillekin voi kuitenkin tuottaa shirehevosen kohtaaminen. Tämä veto- ja valljaskäyttöön kasvatettu rotu on hevosmaailman kookkain: korkeimman shirehevosen säkäkorkeudeksi mitattiin huimat 219 senttimetriä, painoakin kunnioitettavat 1 524 kilogrammaa. Rotu on peräisin 1500- ja 1600-lukujen taitteesta, jolloin Iso-Britannian keskiosissa risteytettiin paikallisia isokokoisia hevosia hollantilaisten maahantuomien flanderinhevosten kanssa.

Suosituin rotu

Vaikka tarkkaa tilastoa ei olekaan saatavana, yleisesti ottaen maailman suosituimpana hevosrotuna pidetään arabianhevosta. Tämä rotu on samalla yksi kaikkein vanhimmista: arabianhevosen arvioidaan syntyneen jalostuksen seurauksena jo 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Usein arabianhevosia pidetään erittäin kauniina, ja niiden jalon sulavat linjat saavat monet maallikotkin huokaisemaan ihastuksesta. Erityisen hyvin arabianhevoset sopivat matkaratsastuksiin: lyhissä kilparatakisoissa rotu jää toisen todella suositun rodun, englannintäysiverisen, taakse. Kestävyydessä pidemmillä matkoilla arabianhevosta ei kuitenkaan päihitetä.

Hevonen on laumaeläin

Vaikka etenkin kilpakäytössä olevien hevosten maailma on ihmissilmien läpi katsottuna varsin yksilökeskeinen, on hevonen ennen kaikkea sosiaalinen laumaeläin. Mikäli hevonen joutuu elämään yksin, voi se olla sille todella stressaava kokemus. Luonnossa hevoset elävät laumoissa, joissa on dominantin oriin lisäksi kolmesta kahdeksaan tammaa ja näiden varsat. Laumoissa vallitsee selkeä hierarkia myös hevostilojen oloissa, mutta hierarkia määräytyy pikemminkin luonteenlaadun ja temperamentin kuin yksilön koon mukaan.